Tervetuloa blogin pariin!
Kirjoitusten aiheet syntyvät elämää ihmetellessä, uteliaan mielen vaeltaessa suuntaan jos toiseen, joskus kaffehuoneen perällä ja muuten ihmisiä kuunnellessa.
Blogissa kuljetaan paljon yhteyden teemojen äärellä. Miten säätelemme itseämme ja toisaalta yhdessä toisiamme?
Kirjoitan vanhemmuudesta, parisuhteista, traumasta ja siitä, miten meihin on vaikutettu, panostettu, innostettu, ehkä vaiennettu. Mutta kirjoitan myös siitä, miten voimme vaikuttaa itse – ei yksin, vaan suhteessa toisiin ja itseemme.
Kirjoitukseni pohjaavat vahvaan ammatilliseen ymmärrykseen, mutta en käytä vaikeita sanoja silloin, kun helpommillakin pääsee perille. En myöskään aina siloittele, kun joskus on lupa ravistella niin lähtee liikahtamaan.
- Brain rot – mitä se on, mistä se syntyy ja miten siihen voi vaikuttaa?Brain rot pirstoo huomiota ja unta. Tässä selkeä opas: mistä ilmiö syntyy, miten se näkyy työssä, perheissä ja vastaanotoilla – ja miten voisi toimia sekä auttaa.
- Systeeminen ajattelu – ihminen ei ole koskaan yksinSysteeminen ajattelu auttaa näkemään yksilön haasteiden taustalla suhteet, ympäristön ja vuorovaikutuksen. Lue, miksi se on välttämätöntä auttamistyössä.
- Mitä on pelko? – opitut pelot, kehon reaktiot ja turvan rakentaminenMitä on pelko? Johdatus opittuihin pelkoihin, kehon reaktioihin ja pelon säätelyyn. Pelko voi myös ohjata kohti tärkeää, kun turvan tunne ja yhteys vahvistuvat.
- KiintymyssuhdeKiintymyssuhde on lapsen ja hoitajan välinen suhde, jossa hermosto oppii, mitä tapahtuu, kun tarvitsen toista. Varhaiset kokemukset luovat mallin turvasta, avun hakemisesta ja läheisyydestä. Mallia voi päivittää läpi elämän.
- Mentalisaatio osa1Arjessa väärinymmärrykset syntyvät helposti: lapsi huutaa, puoliso vetäytyy, kollega kurtistaa kulmiaan. Mentalisaatio tarkoittaa kykyä huomata oma ja toisen mieli – ymmärtää, että jokaisella on omat tunteensa, ajatuksensa ja tarpeensa. Se ei ole täydellisyyttä, vaan pysähtymistä ja uteliaisuutta. Mentalisaatio auttaa meitä säätelemään tunteita, rakentamaan yhteyttä ja näkemään toiset ihmiset kokonaisina yksilöinä.
- Voiko turvan tunne vaikuttaa immuunijärjestelmäämme?Hermosto ja immuunijärjestelmä eivät toimi erillään. Turvan luominen luo myös edellytyksiä terveelle keholle. Voiko turva olla tärkeämpi meidän hyvinvoinnillemme, mitä on osannut ajatellakaan?
- Emotionaalinen laiminlyönti / osa1Mutta onko se kaltoinkohtelua, jos kukaan ei edes lyönyt, eikö se ole merkki ihan ok tilanteesta? Teksti aloittaa useamman kirjoituksen artikkelisarjan emotionaalisesta laiminlyönnistä ilmiönä, miten sitä voi tunnistaa, miten siihen suhtautua niin vanhempana, kuin ammattilaisena.
- Turvan tunne – mitä se on?Hermosto ei puhu sanoilla. Entä miten turvaa rakennetaan, kun pää uskoo, mutta keho ei? Turva on meille jokaiselle subjektiivinen kokemus ja voit tietää, että hermosto oppii uutta läpi koko elämän.