Tekstissä kerron, mitä EMDR terapia on ja myös, miten se toimii vakauttavana osana terapiaa, elementtinä, jollaisena sitä ei välttämättä pidetä.

Miten EMDR toimii?

EMDR perustuu ajatukseen, että ihmisellä on luontainen kyky käsitellä kokemuksiaan ja palautua kuormituksesta. Tavallisissa tilanteissa tämä toimii niin, että kokemukset jäsentyvät vähitellen osaksi omaa elämäntarinaa esimerkiksi ajattelemalla, puhumalla ja nukkumalla niiden yli.

Traumaattisessa, sietokyvyn ylittävässä tilanteessa, tämä luonnollinen tiedonkäsittely voi kuitenkin häiriintyä. Kokemus ei jäsenny normaalisti, vaan jää ikään kuin “jumiin” hermostoon alkuperäisessä muodossaan erilaisina kuvina, tunteina, kehon reaktioina ja uskomuksina. Tällöin muistot voivat aktivoitua myöhemmin esimerkiksi laukaisevien tilanteiden kautta ja tuntua edelleen kuormittavilta tai hallitsemattomilta.

Tavoitteena on auttaa näitä jumiutuneita kokemuksia jäsentymään uudelleen. Kahdenvälisesti aktivoivat ärsykkeet, kuten silmänliikkeet, voivat tukea aivojen tiedonkäsittelyä ja auttaa muistoa siirtymään kohti luonnollisempaa, vähemmän kuormittavaa muotoa. Prosessin myötä muisto ei katoa, mutta sen tunnekuorma vähenee muiston asettuen osaksi elämäntarinaa. Tätä kutsutaan integraatioksi.

Tutkimusten mukaan EMDR vaikuttaa sekä psykologisesti että neurobiologisesti. Se voi tukea aivojen tasapainottumista ja auttaa erottamaan paremmin nykyhetken todelliset tilanteet menneisyyden kokemuksista.

EMDR terapia on myös osa traumaterapiaa ja sisältyy käypä hoito -suosituksiin.

EMDR on enemmän, kuin traumamuistojen käsittelyä

Usein siitä puhutaan menetelmänä, jossa traumaattinen muisto käydään läpi silmänliikkeiden tai muiden kahdenvälisesti aktivoivien ärsykkeiden avulla. Tämä on totta ja samalla EMDR on muutakin.

Vakauttaminen on itse asiassa keskeinen osa EMDR-työskentelyä jo ennen varsinaista muistojen käsittelyä. Tärkeä, ja usein jopa tärkeämpi, osa työskentelyä on hermoston vakauttaminen, turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja voimavarojen lisääminen.

Kun ihminen on elänyt pitkään kuormituksen, stressin ja erilaisten haitallisten kokemusten kanssa, hermosto saattaa jäädä jatkuvaan valppauden tilaan. Tällöin keho reagoi herkästi kaikkeen, minkä se kokee uhkaavaksi, tunteet voivat tuntua voimakkailta tai vaikeasti hallittavilta, ja olo voi olla levoton tai turvaton ilman selkeää syytä. Ennen kuin vaikeita kokemuksia voidaan käsitellä, on tärkeää vahvistaa kykyä rauhoittua ja palautua.

Työskentelyn avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa turvallisuuden tunnetta, lisätä yhteyttä kehoon ja harjoitella tunteiden säätelyä. Kahdenvälisesti aktivoivat ärsykkeet, kuten silmänliikkeet, vuorotteleva kosketus tai äänet, voivat tukea hermoston rauhoittumista ja auttaa kokemuksia jäsentymään uudella tavalla.

Monille tämä on jo merkityksellistä ja luo uusia kokemuksia, ehkä tuo pintaan jotain yllättävääkin. Kun hermosto alkaa löytää enemmän tasapainoa, arki voi tuntua kevyemmältä. Reaktiot eivät enää nouse yhtä voimakkaina, ja omaa sisäistä kokemusta on helpompi ymmärtää.

Kun päädytään käsittelemään menneitä kokemuksia, tämä vakauttava pohja tekee työskentelystä turvallisempaa. EMDR ei siis ole menetelmä, jossa ihminen viedään suoraan traumaansa, vaan prosessi, joka etenee vaiheittain ja kunnioittaa hermoston valmiutta käsitellä asioita.

Siksi EMDR terapia voidaan nähdä myös tapana vahvistaa ihmisen luontaista kykyä toipua. Kun hermosto saa tukea rauhoittumiseen ja kokemukset alkavat jäsentyä uudella tavalla, menneisyys ei enää ohjaa nykyhetkeä yhtä voimakkaasti.

Mihin kaikkeen EMDR soveltuu?

Alla on esimerkkejä kohderyhmistä, joissa menetelmää on tutkittu. Menetelmän soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisesti. Lähteet EMDR Institute. Listaus perustuu tutkimuksiin, joissa menetelmää on sovellettu eri kohderyhmiin.

• Nuorten nettiriippuvuus (Bae & Kim, 2012)
• Kiintymyssuhdehäiriö (Zaccagnino & Cussino, 2013)
• Kehonkuvan häiriöt / Body Dysmorphic Disorder (Brown et al., 1997)
• Syöpä (Dimitrov et al., 2019)
• Krooninen kipu (Arias-Suarez et al., 2020)
• Taistelutilanteisiin liittyvä PTSD (Ahmadi et al., 2015)
• Yhteisöä kohdannut onnettomuus (Jarero et al., 2011; Shapiro & Laub, 2015)
• Käytöshäiriöt ja itsetunto-ongelmat (Soberman et al., 2002)
• Masennus (Hoffman, 2015; Ostacoli et al., 2018)
• Syömishäiriöt (Balbo et al., 2017)
• EMDR varhaisena interventiona (Gil-Jardine et al., 2018; Jarero et al., 2015)
• Laaja-alainen ahdistuneisuushäiriö (Gauvreau & Bouchard, 2008)
• Suru ja surutyö (Sprang, 2001; Solomon & Rando, 2007)
• Nuorisorikolliset (Rhoden et al., 2019)
• Maahanmuuttajat ja pakolaiset (Acarturk et al., 2016; Yurtsever et al., 2018)
• Fyysiset oireet, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä (van Rood & de Roos, 2009)
• Migreeni (Marcus, 2008)
• Pakko-oireinen häiriö OCD (Böhm et al., 2019)
• Paniikkihäiriö (Faretta, 2013; Faretta & Leeds, 2017; Fernandez & Faretta, 2007)
• Pedofilia (Ricci et al., 2006)
• Fobiat (de Jongh et al., 2002, 2007)
• Psykoottiset häiriöt (Bedeschi, 2018; Swan et al., 2017; VandenBerg et al., 2015)
• Haamuraajakipu (De Roos et al., 2010; Schneider et al., 2008)
• Lasten ja nuorten PTSD (Diehle et al., 2015; De Roos et al., 2017)
• Itsetunto-ongelmat (Griffione et al., 2017)
• Seksuaalinen kyvyttömyys (Wernik, 1993)
• Tinnitus (Phillips et al., 2019)

Menetelmän käytön rajoitteet arvioidaan ennen työskentelyä. Olen käynyt EMDR 1 koulutuksen ja pyrin hyödyntämään menetelmää työskentelyssä sen sopiessa tukemaan vakautumista. Jos etsit itsellesi, perheellesi, tai suhteeseesi terapeuttia, niin ole yhteydessä!

Voit lukea lisää työskentelytavastani, tai tiedustella aikoja yhteydenottosivun kautta.

Lisää aiheesta löydät myös Suomen EMDR-yhdistyksen verkkosivuilta.