Turva vahvistaa myös kehoa – mitä uusin tutkimus paljastaa aivojen ja immuniteetin yhteydestä

Voiko pelkkä katse toisen ihmisen kasvoihin vaikuttaa immuunijärjestelmäämme? Nature Neuroscience -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan voi. Tutkimuksessa havaittiin, että jo pelkkä näköhavainto mahdollisesta infektiosta, esimerkiksi virtuaalitodellisuudessa nähdyt kasvot, joissa oli ihottumaa, aktivoi immuunijärjestelmää. 

Tämä löytö tuo lisää pohdittavaa siihen, mitä hermoston ja mielen tutkimus on jo pitkään vihjannut ja moni kokemuksellisesti tuntenut itsessään, miten turvan ja uhan kokemukset eivät ole vain psykologisia tiloja, vaan ne muovaavat myös elimistömme vastustuskykyä. 

Aivot, mieli ja immuunijärjestelmä tiiviissä vuorovaikutuksessa 

Hermosto ja immuunijärjestelmä eivät toimi erillään, vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa. 

• Mantelitumake hälyttää, jos jokin näyttää uhkaavalta. 

• Hypotalamus käynnistää elimistön säätelyjärjestelmiä. 

• Samalla immuunipuolustus virittyy jo ennen todellista altistusta. 

Tutkimus osoitti, että tämä ei ole pelkkää teoriaa. Koehenkilöiden verestä mitattiin immuunisolujen aktivoitumista. Pelkkä aivojen tulkinta riitti käynnistämään kehon puolustusreaktion.  

Mitä turva tarkoittaa immuunijärjestelmälle? 

Kun hermosto kokee ympäristön turvalliseksi, se ei pidä elimistöä jatkuvassa hälytystilassa. Tämä säästää energiaa ja antaa immuunijärjestelmälle mahdollisuuden toimia tasapainoisesti. 

Jos taas ihminen elää jatkuvassa epävarmuudessa tai pelossa, hermosto virittää kehoa jatkuvaan valppauteen. Pitkällä aikavälillä tämä voi kuormittaa immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille. 

Turva ei siis ole vain mielenrauhaa. Se on myös biologinen tila, joka tukee vastustuskykyä. 

Stressihormonit sillanrakentajina turvan ja uhan välillä 

Kun hermosto havaitsee uhkaa, keho erittää stressihormoneja kuten adrenaliinia ja kortisolia. Ne auttavat hetkellisesti selviytymään: syke kiihtyy, mieli virittyy ja energia kohdistuu toimintaan. Tämä on hyödyllistä lyhyellä aikavälillä ja hetkellisesti.  

Vuonna 2024 (Alotiby) julkaistu laaja katsaus osoittaa, että akuutti stressi voi tilapäisesti tehostaa immuunivastetta – esimerkiksi kilpailutilanteessa tai lyhyessä stressijaksossa – mutta krooninen stressi heikentää merkittävästi immuunisysteemin toimintaa. Korkea kortisolipitoisuus hidastaa immuunijärjestelmän reaktiota ja tekee meistä alttiimpia sairastumiselle. Tämä mekanismi liittyy aivojen, hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja lisämunuaisten muodostamaan HPA-akseliin, jonka kautta stressihormonit, kuten kortisoli, vaikuttavat immuunivasteiden säätelyyn.  

Kun hälytystila jää päälle, kortisolitasot pysyvät koholla. Tämä heikentää immuunijärjestelmää, kun keho käy ylikierroksilla, tulehdusreaktiot voimistuvat ja vastustuskyky heikkenee. Moni tunnistaa arjesta sen, että flunssa iskee helpoiten kiireessä, valvottuna yönä tai suurten huolien keskellä, tai heti niiden jälkeen. 

Kun hermosto sen sijaan saa viestin turvasta, kuten läheisen katseesta, rutiinista tai omasta levollisesta hetkestä, stressihormonien eritys vähenee. Elimistön palautuminen käynnistyy ja immuunijärjestelmä saa toimia joustavammin. 

Turvalliset mikrohetket arjen rikastajina 

Turva rakentuu usein pienistä asioista. Turvan vahvistaminen ei ole rakettitiedettä, vaikka turvattomalta tuntuvassa ympäristössä tämä voi kuulostaa turhan pehmeältä. Myös pitkään jatkuneen kuormittumisen seurauksena nämä saattavat tuntua turhan pehmeiltä ja pieniltä. Jostain on hyvä kuitenkin lähteä liikenteeseen: 

• katse, jossa näen että minut huomataan 
• viesti, johon vastataan, vaikka yhdellä sanalla 
• yhteinen nauru jostakin pienestä arjen kömmähdyksestä 
• kysymys: “Miten päiväsi meni?” Tämä toimii molempiin suuntiin. 

Nämä mikrohetket kertovat hermostolle, ettei ole hätää. Kun keho saa viestin turvasta, immuunijärjestelmä toimii joustavammin. Pienet, toistuvat kokemukset voivat siis olla yhtä merkityksellisiä kuin vaikka liikunta ja näin olla osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.  

Mitä voimme tehdä itse?  

• Luo ennakoitavia rytmejä: uni, ravinto ja lepo samaan aikaan päivästä. 

• Harjoittele yhteyden mikrohetkiä: pysähdy katsomaan, kuulemaan ja nimeämään toinen. 

• Pysähdy omaan kehoosi: tunnista, milloin olo on rauhallisempi ja milloin keho käy ylikierroksilla. 

Näillä teoilla luomme paitsi mielenturvaa myös keholle suojaavia olosuhteita. 

Mitä jos turva onkin yksi hyvinvoinnin kulmakiviä? 

Tietenkään elämä ei ole aina pelkkää turvan luomista suuntaan ja toiseen, vaan siihen sisältyy myös epävarmuutta ja sen sietämistä. Voimme kuitenkin edesauttaa asioita kiinnittämällä huomiota ja opettelemalla tätä huomion kiinnittämistä. Näin hermostomme oppii huomaamaan ja käsittelemään myös isompia, laajempia ja säätelyämme enemmän haastavia asioita. 

Uusin tutkimus voisi antaa uutta tieteellistä selkänojaa sille, minkä moni on tiennyt jo kokemuksestaan, ettei turva ole pelkkää mielen hyvinvointia. Aivot, mieli ja immuunijärjestelmä toimivat yhdessä. Voisiko turvan tunne olla se yhteinen kieli, jota me kaikki ymmärrämme. 

---

Lähteet 

Ader, R., & Cohen, N. (1993). Psychoneuroimmunology: conditioning and stress. Annual Review of Psychology, 44(1), 53–85. 

Alotiby, A. (2024). Immunology of Stress: A Review Article. PMC review on stress-immune mechanisms. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11546738 

Chrousos, G. P. (2009). Stress and disorders of the stress system. Nature Reviews Endocrinology, 5(7), 374–381. 

Cleveland Clinic (2023). What Happens When Your Immune System Gets Stressed Out. https://health.clevelandclinic.org/what-happens-when-your-immune-system-gets-stressed-out 

Dhabhar, F. S. (2009). Enhancing versus suppressive effects of stress on immune function: Implications for immunoprotection and immunopathology. Neuroimmunomodulation, 16(5), 300–317. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2790771 

Korkeila, J. (2008). Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Duodecim, 124(6), 683–692. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo97123.pdf?utm_source=chatgpt.com 

Mayo Clinic (2023). Stress symptoms: Effects on your body and behavior. https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/stress-management/in-depth/stress/art-20046037 

Schaller, M. et al. (2025). Visual perception of infection cues elicits anticipatory immune responses. Nature Neuroscience.